Niin, mähän oon ollu vallan tyytyväinen tähän uuteen kuontalooni. Mitä nyt en saa aina sitä asettumaan niin nätisti kuin olisi mahdollista..mun kärsivällisyys ei riitä mihinkää hillittömiin tuunaussessioihin. Mutta yhtä kaikki, tykänny oon. Kunnes eilen äitini teki ällistyttävän löydön. Minulla on kuulkaas tuolla pään takaosassa vaakasuora raidanpätkä, ehkä muutaman sentin pituinen. Voihan elämän kevät! Voin sanoa että jossain määrin pännii. Toki sen ehkä sais naamioitua jos aina jaksaisin väännellä muita hiuksia alueen päälle. Mutta arvatkaa jaksanko? No en. Että semmosen vuoden se mun päässä killuu ellei kampaaja saa tehtyä sille mitään. Ei nappais yhtään soitella siitä mutta todennäköisesti mun pitää pirauttaa joskus sille, sen mokahan se on. Viimeistään sitten kun tukka tarttee lyhennystä. Nyt tuntuu koko ajan että se oikein paistaa kaikkien ihmisten silmään vaikka niin tuskin on. Siskokaan ei ollu huomannu sitä ennen kuin sanoin siitä. Mutta, kyllä nyppäsee.

Asiasta sadanteen, mä muuten sitten ostinkin sellaisen vakuumipussin vaatteille kun satuin sellaisen reissultani löytämään. Ei vaan sitte oikein älli leikannu koon suhteen, pienempiki pussi olis riittäny... Monta kertaa sain aukoa ja mulkata vaatteita uuteen uskoon ennen kuin sain pussin mua miellyttäväksi. Yli puolet on tyhjää tilaa mutta ei sitä ihan täyteen olis voinu laittaa, ensinnäkin mihin olisin mahduttanu sen (no sinne varastoon mutta kun tarkoitushan oli saada ne mahtumaan ihan tänne asuntoon) ja toisekseen, siitä olis tullut varmasti järjettömän painava. Kattos kun vaikka tilavuus pienenee niin paino ei xD Ja hoh, ohjeissa sanottiin näin: Huolellisella käsittelyllä pussi saattaa kestää useita käyttökertoja. Ai että ihan saattaa?!? Kyllä kuulkaas saa luvan kestää, kuitenki melkein 10 euroa makso. Olis aika kallis noin niinku kertakäyttöjutuksi. Että ans kattoo onko nuokaa sitten niin hyviä systeemeitä kuin olettaa vois.

Hih, arvatkaas, en oo varma bongasinko R:n tänään telkkarissa =D Se oli yksissä kilpailuissa ja silmä kovana yritin tihrustaa näkyiskö sitä. Eräästä tyypistä epäilin jotta saattais olla R. Mutta varmuutta en asiaan saa kai koskaan..kunpa sen olis saanu nauhalle, tai siis tallennettua, eihän nykyään taideta enää paljoa videoitten kans sähläillä..? Minun oma julkimo ;)

Meinas tässä vaihteeksi ketuttaa tämä Vuodatuski, on taas niin hitaalla tuulella. Tympääntyneenä kävin pikaisesti luomassa sitten blogin bloggeriin, muahhahhaa. Mikähän järki siinäki oli, tuskin koskaan vaihdan sinne mutta onpahan valmis 'pohja' odottamassa jos mulla joskus napsahtaa lopullisesti. Ja niin! Tiedättekös, ihmeiden aika ei ole ohi..nimittäin tuntuis siltä että saattasin tässä lähiaikoina intoutua siivoamaan kunnolla. Täytyy pitää peukkuja pystyssä että kyseinen mood kestäisi eikä lopahtaisi alkuunsa!

Nonni, nyt on selvitty reissusta. Tai noh, ei siinä nyt mitään selviytymistä tarvittu... Kiva reissu, nykyään tulee käytyä siskon luona äärimmäisen harvoin, hän se täällä päin käy useemmin. Oon viimeksi ollu hänen luona yötä reilu vuosi sitten :O Ja mietittiin, että oonko sen jälkeen käynytkään, mulla kyllä kukkuu mielessä että oon saattanu piipahtaa. Että oon mä yks laiskimus, ei se niin kaukana asu. Eilen sitten käytiin ihan kaupungilla. Siellä en oo muuten käyny moneen vuoteen..köh. Haha, johan meikäläinen muuten on tän reissun aikana kikkaillu liikenteessäki. Sisko toimi kartanlukijana mutta munhan se kuskina pitäs tsekata tarkemmin ne liikennemerkit..ja huomasin muuten että yks merkki mun pitääki tarkastaa, siis että tarkoittaako se sitä mitä sen luulen tarkoittavan... No mutta siis, ehdinpäs ajella vastakarvaan yksisuuntaista ja toisellakin kerralla käännyin sellaiselle tielle mutta tein heti käännöksen takaisin. Tänään sitten oltiin kummissamme tietöiden takia, lähdettiin siis tänne ja hetken jo luultiin ettei päästä sitä kautta oikeaan suuntaan. Meinattiin että tarttee käydä ottamassa vauhtia kaupungista asti. Onneksi ei tarvinnu. No, sattuuhan tämmösiä paremmissaki piireissä.

Jotain pientä tuli ostettua ja kas, käytiin sitten täällä paikallisessa kukkakaupassa josta matkaan lähti lasinen ruukku..noku se oli paljon kauniimpi kuin se, minkä ostin aiemmin. Ei aina kannata lähteä merta edemmäs kalaan, olis vaan pitäny suosiolla katsastaa ensin täkäläiset tarjonnat ;) Vaan onpahan toinen ruukku odottamassa sitä toista orkideaa, siis kunhan sen hankin. Ja varmaan hankin, tuo mun kultapieni on kuin ihmeen kaupalla hengissä vieläkin. Niin, täkäläisessä kukkaputiikissa oli kyllä melkoisen kookkaita orkideoita, siis ne oli melkeinpä koomisen näköisiä. Ja sitten siellä oli myös jokin erikoisempi orkidea, sen kukatki oli melkein epätodellisen väriset. Hintaa moisella oliki muistaakseni vaivaiset 80€... Tekisikö mielenne ostaa? Ehkäpä sellaisen vois hankkia jos olisi tarpeeksi rikas ja jos omaisi tarpeeksi vihreän peukalon. Tai tolla hinnalla mieluummin kaks sellaista peukkua.

Hah, täällä mua sitten odotti pakettitulva niin kuin olinki arvellut. No, yksi lähetys oli onneksi mahtunu postiluukusta ja 2 pakettia sitten hain postista ja vielä yhden Ärrältä. Manasin kyllä mielessäni että hiivattiako se sinne kioskille meni, muistaakseni (ja siihenhän voi luottaa..eh) valitsin ihan postin. Toisaalta, eipähän tarvinnu kekkaloida postista kolmen paketin kera, en olis välttämättä saanu niitä kerralla autoon. Ja autosta puheen ollen (tai siis äidin autosta, eihän mulla oo omaa), saattaapa olla niin hassusti, että joku isänmaan toivo on tän reissun aikana tussitellu takaikkunaa. Varmuutta tietenkää ei oo, voihan olla että se on tapahtunu ihan täkäläisessä ympäristössä mutta epäilen... Eipä siinä mitään pahoja piirrustuksia ole, parit viivat ja vaikuttais siltä, että piirustelut on jääny kesken. Liekö sitten häiriintyny jostain. Vaan kyllä mä epäluuloisesti kiertelin autoa ja katselin löytyykö muuta..about lamppuihin piirrettyjä hymynaamoja tahi elimellisiä kuvia. Mistä niistä koskaan tietää.

Oi voi, meinaa olla jotenki väsy. Reissun aikana on unirytmiki korjaantunu kummasti. Saas nähä pysyykö se kans korjaantuneena..ei vaan kyllä pitäs, työt alkaa kohta. Siis se epävirallinen tieto varmistu työkaverilta mutta odotan vielä virallisempaa puhelua. Vaikka eipä sekään puhelu mikään niin virallinen oo, kyseinen työkaveri se ilmeisesti pirauttaa, mä oon kattos niin hyödyllinen ettei pomo kehtaa soittaa..mhehe xD  Nyt taidan mennä kiskomaan naamaan jotain syötävän tapaista ja sitten vilkuilen toisella silmällä televisiota ja toisella blogeja. Me naisethan tunnetusti kykenemme moneen toimintaan yhtäaikaa...

Mjaha, en sitte malta olla päivittämättä reissussa ollessanikaan ;) Joo, täällä sitä ollaan kaapunnissa..vaikka siis kaupungissahan mäki elelen mutta tämä paikka sentään näyttää ihan kaupungilta. Höh, ei mun tarttenutkaan olla vastuullisen aikuisen roolissa. Toki mä noudin potilaan mutta kuulemma olisin ollut tämä vastuullinen aikuinen jos henkilö olisi lähtenyt eilen leikkauksen jälkeen kotiin eikä vasta tänään. Nythän hän ei ollut enää missään nukutuspökkyrässä tmv. jolloin olisin päässyt hiukan niinku vahtimaan häntä xD No joo, mutta siis tämmöstä.

Eilen onnistuin saamaan aikaan kriisinpoikasta R:n kanssa. Tai emmä tiiä oliko se kriisinpoikanen mutta siis kitisin ja naputin eräästä aiheesta josta en pidä. Kyllä mulla on oikeus sanoa asioista mutta joo-o, olisin tietty voinu pikkasen eri tyylillä jäkättää ilman mitään ylimääräisiä letkautuksia. Mutta ku on meinannu himppusen verran ketuttaa juttu. Ja väsymys taatusti lisää ärtymystä..olin eilen aika poikki vähäisten yöunosten johdosta (ja huoh, viime yönä nukuin vielä vähemmän) ja ehkä mulla on sitten aavistus PeeÄmÄssääki ilmassa. Hiukan tympäsi se, kun se ei pukahtanu oikein mitään. Ei kuulemma halunnu kinastella. No, mun villiä mielikuvitusta ainaki vaikeneminen ruokkii vielä enemmän... Tietty mulla on taipumusta tehdä olettamuksiaki mutta mutta. Kai kaikki on nyt suht ok mutta kyllä tää tätsy koetteli R:n hermoja, sen huomas niistä vähäisistäki vastausviesteistä.

Niinku tuolla kommenttiboksissaki kerroin, niin hankin tänään armaalle orkidealleni oikeanlaista ruukuntäytettä, lannoitetta sekä lasisen ruukun. Vähän iso ruukku sille, toivottavasti ei tykkää kyttyrää. Halusin lasisen vaikka tuo ei ollu ihan semmonen mitä ajattelin (ja laatuki taitaa olla vähän niin ja näin) mutta ei paha kumminkaan. Ajattelin että lasisesta vähän näkee missä kunnossa juuret on ja sisko meinas että näkeehän siitä paremmin onko vettä liikaa. Ja jos saan tuon pysymään elossa niin takuulla hankin jossain vaiheessa toisenki, on ne niin ihania kukkasia! Mutta, mäpäs jatkan nettisurffailua, palatkaamme astialle jossain vaiheessa...

Voi veljet, mä taidan ihan tosissaan lahota käsiin. Sattuipa nukkuessani niin, että olin hiissautunut mahalleni. Joka on muuten oikea niskantuhooja noin niinku asentona ja tää on ihan fakta..eli vältelkää nukkumasta mahallanne. Mutta, se siitä valistuksesta ja takas aiheeseen ;) No, mitäs, havahduin hereille ja tajusin ristiselän tmv. olevan jumissa. Siinä sitten sai hetken äheltää ennen kuin sain vaihdettua asentoa. Ja tämä ruoja tietenkin toistui, kun taas heräsin ja päätin nousta niin enköhän taas rötköttäny mahallani. Sama ähellys uusiksi. Ei olis tänään äkkilähdöt sängystä onnistunu. Hmph. Ja sattuipa päivänä eräänä toinenki juttu. Kämmenselkä jotenkin vihoitteli tietyssä asennossa, niinku siellä olis yrittäny jotain mennä pois paikoiltaan tai mitä lie. No sitten yhden kerran se jotenkin rusahti tmv. ja seuraavana päivänä olin havaitsevinani kämmenselässä pikkiriikkisen mustelman. Juhuu, ihan oikeesti oon tulossa vanhaksi...

Ja joo, mulla on taas ollu shoppailukausi meneillään..hah, milloin mulla ei olis xD No mutta siis on kausia jolloin ei tartte ravata postissa mutta nyt on taas tulollaan paketteja, en ees viiti kertoa montako..jos ne paukkaa tulemaan samoihin aikoihin niin suorastaan nolottaa hakea niitä. Onneksi suurimman osan oon maksanu heti, eipähän sapeta kun ei tartte odotella laskuja... Ja ei, en edelleenkään oo tilannu mitään vakuumipusseja tahi minigrip-pusseja. Se homma on edelleen vaiheessa. Että olisko rahansa voinu käyttää niihin..? Sisko kyllä tuumas että onhan mulla varastokoppi, jos vaan veisin vaatteita laatikoissa sinne. Tulis niinku halvemmaksi =D Hmm, ihan hyvä idea, mä ku oon vaan niin laiska ravaamaan siellä 'kanakopissa' mutta toisaalta, kyllähän sinne rytkyjä mahtus. Ehkä mun kannattaiski pistää kunnon nihilistivaihde päälle ja pakata kamppeet laatikoihin/pusseihin. Tosin tiedä häntä pitäskö vaatteet sitten pestä ko. säilytyksen jälkeen..tuskinpa, sillä se varasto on lämmin tila eikä siellä mitkään hiiretkään vipellä. Joo, näinhän mä teen.

Niin hupaisalta kuin se kuulostaakin (ainaki mun korviin), niin pääsen sitten ensi viikolla astumaan Vastuullisen aikuisen suuriin saappaisiin. Vastuullinen aikuinen on siis sairaalan eräänlainen määritelmä henkilölle joka noutaa leikkauksessa olleen potilaan. Potilasta ei luovuteta kenelle tahansa vaan potilaan pitää nimittää hommaan joku vastuullinen aikuinen. Khihii, mä en voi sille mitään että moinen huvittaa mua suunnattomasti..että minäkö muka oikein vastuullinen aikuinen. Pitäsköhän mun pukeutua oikein luottamusta herättävästi, ties vaikka katsoisivat että tuo ei ainakaan näytä kovin vastuulliselta xD Mutta siis, tiistaina lähden reissuun joten voi olla ettei musta kuulu nyt vähään aikaan. Koettakaa pärjätä ;)

Hittolainen, jopas on tylsää. Tietty voisin suunnata energiani vaikkapa johonkin siivouksen kaltaiseen toimintaan mutta..njääh. Niin, oon sitte itekseni, R lähti jo eilen kun sillä on tänäkin viikonloppuna jotku kilpailut. Pikanäkemisiä nää meitin tapaamiset nykyään... Ehdin mä kuitenki napista eräästä paljastuneesta asiasta. Ko. asiakaan ei oikein miellytä mua mutta närkästykseni pointti olikin enimmäkseen lupaukset ja niiden pitäminen. Toki sitä itekki saattaa luvata jotain jota ei pysty pitämään mutta siitä olis hyvä sitten joskus mainita... En nimittäin tiedä olisko R kertonu siitä koskaan ellen ite olis kyselly. Tommosesta tulee mieleen että onkohan paljonkin asioita joista ei mulle kerrota... Noh, onhan asioita joita ei itekkää kerro toiselle mutta siis joo, kyllä meinas vähän jurppia. En kuitenkaa jaksanu asiasta kauaa pupattaa ja tajus R itekki jutun pointin. Puhuttiin vähän ko. asiasta ja ei kai siinä mitään, turha käyttää energiaa moisen asian vatvomiseen. On niitä maailmassa suurempiaki ongelmia =)

Mutta sitten vähän iloisempaa parisuhdemeininkiä. Annoin sitten R:lle myöhästyneen synttärilahjan. En kylläkää tiedä tykkäskö se siitä kuinka paljon mutta ajatus on tärkein. Se on siis sydämen mallinen taottu avaimenperä jonka keskellä on sellainen avaimenreikä. Joku voi ajatella että onpas liian hempee juttu miehelle mutta mun mielestä taottu matsku tekee siitä vähän miehekkäämmän... Hmm, olis kannattanu ottaa kuva vissiin. Mutta tässä on linkki kyseisen sepän sivuille, näkee vähän minkä tyylinen kapistus on kyseessä. Lisäksi aikani pähkäiltyä laitoin avaimenperään myös oman kämppäni avaimen..eipähän tartte mun aina ravata aukomaan ovea ;) Mä kyllä taidan jossain määrin noudattaa samaa kaavaa. Aikoinaan annoin eksälle kämppäni avaimen ja avaimenperäksi annoin sitten sellaisen Yves Rocherilta ilmaiseksi saadun sydänavaimenperän. Ei oikein vissiin mulla ollu muita avaimenperiä ja ajattelin sen olevan just passeli..ja kumma kyllä, se kelpas vaikka luulin että se nolostelis sitä. No, tosta vois vainoharhaisena tulla mieleen että kunhan ei historia toista itseään. Mutta kaveripa sanoiki fiksusti, en nyt tarkkaan muista miten, mutta pointti oli siinä että se eksän avaimenperä oliki rihkamaa ja tää R:lle antamani jotain aivan muuta. Nimenomaan =D Mutta, nytpä mä taidan lähteä blogistaniakierrokselle..ihanaa viikonloppua kaikille!